perjantai 23. toukokuuta 2014

Varpustanssin aika

Jos viime lauantaille oli mielekiintoista ohjelmaa, oli sitä myös sunnuntaille. Viikonloppuna Sendaissa nimittäin järjestettiin jokavuotinen Aoba-matsuri festivaali, joka on alueen suurimpia festivaaleja. Sunnuntaina suuntasin siis kulkuni Sendain keskustaan nauttimaan festivaalitunnelmasta.
Värikästä pukeutumista
Date Masamune ver. 1
Festivaalin keskuspaikkana oli Kotodai-koen niminen puisto, joka oli täynnä kaikenlaisia ruokakojuja ja peli- & ohjelmatelttoja. (Yakisobaa, okonomiyakitikkuja, takoyakia, friteerattua kaikkea, makkaroita, japanilaisittain säilöttyjä kurkkuja, hattaraa, maustettua jäähilettä, täytettyjä lettuja, leikkipyssyammuntaa, kultakalan nappaamista, kummitustalo (oli mahtava), teehuone, renkaanheittoa, puuhuilun soittamista, kasvomaalausta...) Ihmisiä oli alueella kamalasti jo ennen ohjelman virallista alkua ja liikkuminen alueella oli välillä aika vaikeaa. Puistoon oli myös rakennettu lava, jollainen näköjään kuuluu olennaisesti jokaiseen japanilaiseen festivaaliin. Tälläkin kertaa lavalla järjestettiin ohjelmaa, josta suurin osa tällä festivaalilla oli tanssia. Puiston lisäksi yksi Sendain vilkkaimmista kaduista oli suljettu kokonaan liikenteeltä ja sillä järjestettiin tilaavaativampaa ohjelmaa, kuten näytösammuntaa ja tikapuuakrobatiaa sekä tietysti useampi paraati.
Pum
Jee, mä lennän – eiku!
Aoba-matsuri on tunnettu kansantanssista, jota sanotaan suzume-odoriksi eli varpustanssiksi. Tanssin juuret ovat noin 400 vuoden takaa Sendain perustamisen ajalta. Ilmeisesti Aoba-linnaa rakentavat muurarit improvisoivat alueen hallitsijalle (ja linnan rakennuttajalle) Date Masamunelle tanssin, joka muistutti hyppelyineen varpusen liikkeitä. Myöhemmin tästä improvisaatiosta johdettiin sitten suzume-odori. Festivaalilla näkemieni tanssien perusteella tanssi on selvästi ryhmätanssi, joka toimii sitä paremmin mitä isompi joukko tanssia tanssia tansii. Kaikilla tanssijoilla oli kaksi kaksiväristä viuhkaa (esim. toinen puoli oranssi, toinen puoli vihreä), joita kääntelemällä saadaan aikaan mahtava efekti. Tyypillisesti ryhmässä oli ehkä 30 henkilöä tanssimassa ja sitten vielä kymmenenisen jäsentä soittamassa. Suurimmassa ryhmässä oli kuulemma reilu sata tansijaa. Minulla ei ole hajuakaan montako ryhmää festivaalille osallistui, mutta niitä oli paljon, todennäköisesti yli sata.
Oranssia...
...ja sinistä.
Pääparaati oli mahtava enkä koskaan ollut nähnyt vastaavaa. Se koostui lukuisista tanssi- ja rumpuryhmistä, koristeellisista vaunuista, Sendain historian tärkeiden hahmojen kulkueesta ja parista muusta hauskasta ekstrasta. Oli hauskaa huomata, että kulkue ei vaikuttanut aivan yhtä organisoidulta kuin kaikki muut asiat Japanissa – välillä oli pitkiä taukoja, että osallistujat vain seisoivat ja odottivat pääsyä eteenpäin. Raikastavaa. Jos ymmärsin oikein, erilaiset yritykset pyrkivät olemaan paraatissa näkyvillä sponsoroimalla yhden vaunun ja pistämällä työntekijöitään tanssimaan suzume-odoria vaunun perään. Kaikilla tanssijoilla oli kuitenkin ihan mahtava asenne tekemiseen ja kaikki tuntuivat tekevän niin täysillä kuin ikinä pystyivät. Olisi ollut mahtavaa olla mukana tanssimassa.
Samurait rivissä
Ei jäänyt epäselväksi, että JR rahoitti tämän kärryn.
Sendain suurin pankki luotti (lähes) alastomiin miehiin xD
Date Masamune ver. 2
Hirviö jostain kansantarusta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti